"Toisinaan ihmiset, joihin kukaan ei usko, tekevät uskomattomia asioita"
Palvelumme
Tehostettu perhetyö
Lastensuojelulain (417/2007) 36 §:n mukainen tehostettu perhetyö on lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Tehostettu perhetyö on korjaavaa muutostyötä, joka pitää sisällään myös ennalta ehkäisevän näkökulman. Työskentelyn tavoitteena ovat perheen voimavarojen vahvistaminen sekä perheen sisäisten vuorovaikutussuhteiden parantuminen. Tehostetussa perhetyössä ohjataan perheenjäseniä vuorovaikutuksessa ja ristiriitojen rakentavaan käsittelyyn. Vanhempia tuetaan kasvatustehtävässä, arvioidaan heidän voimavarojaan ja tuetaan lapsen/ nuoren tarpeisiin vastaamista ikätasoisella tavalla. Työskentelyn aikana keskitytään vahvistamaan tapoja, joilla vanhempi kykenee olemaan omalle lapselleen riittävän hyvä vanhempi. Palvelu sisältää avun, ohjauksen ja tuen päihteettömän elämän saavuttamisessa ja riippuvuuksien
ehkäisyssä. Palvelussa tuetaan perheen suhteita lähiverkostoon, omaisiin ja läheisiin. Perheitä
tuetaan löytämään sopivat perus- ja lähipalvelut sekä vertaistukea, jotta elämänhallinta vahvistuu.
Tehostetun perhetyön tavoitteet liittyvät esimerkiksi perheen arjen hallinnan lisääntymiseen ja lapsen edun mukaisen hoidon ja huolenpidon toteutumiseen. Tavoitteellinen työ on aina lapsen kasvun ja kehityksen tukemista ja tarvittaessa turvaamista sekä lapsen edun mukaisen vanhemmuuden tukemista sekä vahvistamista. Palvelun sisällä perhetyöntekijämme tarjoavat vanhempien ohjausta lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, joissa vanhemmat tarvitset vahvaa tukea vaativissa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä ongelmissa. Jossain tilanteissa tehostetun perhetyön tavoitteet voivat kiinnittyä tukeen ja ohjaukseen lapsen vakavissa tai pitkittyneissä koulukäyntiongelmissa.
Tehostettu perhetyö toteutuu pääsääntöisesti perheen kotona ja arkiympäristöissä, missä tuen tarve on ilmennyt. Tehostettu perhetyö toteutuu pääsääntöisesti arkisin klo 7-22. Tehostettua perhetyötä tehdään sekä yksin että työparina asiakassuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Yksin tehtävä työ muodostuu lapsen tai vanhemman/vanhempien yksilötapaamisista, mikäli ei ole perusteltua tehdä näitä tapaamisia työparityönä. Koko perhettä tavataan yleensä työparityönä.
Perhetyö
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 18 §:n mukainen perhetyö on lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista määräaikaisena tukitoimena. Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta, mutta viranomaispäätöksen. Perhetyö on hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa lapsi ja hänen perheensä tai lapsen hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi.
Perhetyö pitää sisällään ennalta ehkäisevän näkökulman, jonka keskeisenä tavoitteena ovat perheen voimavarojen vahvistaminen. Perhetyötä voidaan kuitenkin tehdä niin ehkäisevänä kuin korjaavanakin työnä. Yhteistyö viranomaisverkoston ja muiden yhteistyötahojen
kanssa on olennainen osa työskentelyä. Perhetyössä on tärkeää luottamuksellisuus, joka syntyy läpinäkyvyydellä, avoimuudella ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisella. Perhetyön tehtävänä on motivoida ja tukea perhettä työskentelyyn asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka perhe asettaa työskentelyn alussa tavoitteeksi yhdessä sosiaalityön kanssa.
Perhetyö on tavoitteellista työskentelyä, joka jossa pyrimme vanhemmuuden tukemiseen, tilanteiden läpikäymiseen ja ratkaisumallien sanoittamiseen sekä perheen omien ratkaisujen tukemiseen. Perhetyö sisältää ohjausta, neuvontaa, tukea, yhdessä tekemistä ja arjen kasvatustyön mallintamista. Työskentelyn aikana kartoitetaan ja huomioidaan vanhempien voimavarat ja verkostot keskittyen hakemaan niitä tapoja, joiden avulla vanhempi kykenee olemaan omalle lapselleen riittävän hyvä vanhempi. Perhetyömme huolehtii lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Perhetyön keskeinen tehtävänä on perheen toimintakyvyn vahvistaminen uusissa tilanteissa, perhedynamiikan parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisy, joka voi joissain tilanteissa johtaa sosiaalisten verkostojen laajentamiseen.
Perhetyö toteutuu pääsääntöisesti perheen kotona ja arkiympäristöissä ja pääsääntöisesti yhden työntekijän voimin. Perhetyö toteutuu pääsääntöisesti arkisin klo 6-22, ellei tapauskohtaisesti muuta sovita. Erikseen sovittaessa työskentelyä voi olla myös viikonloppuisin. Erityisessä tilanteessa perhetyön toteuttamiseksi työtä voidaan toteuttaa työparityöskentelynä. Työparin erityinen tarve voi johtua esimerkiksi perhetilanteesta, jossa on monilapsinen perhe ja usealla lapsella ja aikuisilla on yhtäaikaista tuen tarvetta tai perheenjäsenen voinnin vaihdellessa esimerkiksi psyykkisistä ja fyysisistä syistä, jolloin molemmat aikuiset ja/ tai lapset tarvitsevat yhtäaikaisesti tukea.
Perhekuntoutus
Lastensuojelulain (417/2007) 36 §:n mukainen perhekuntoutus on lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Pohjolan Lapsi- ja Perhepalveluiden tuottama perheen kotona toteutettava perhekuntoutustyö on moniammatillista muutostyötä tilanteissa, joissa perhe tarvitsee intensiivistä ja pitkäkestoista apua. Perhekuntoutuksen sisältö räätälöidään aina yksilöllisesti perheen tarpeiden mukaisesti. Perhekuntoutuksen tavoitteena on tukea lapsen myönteistä kehitystä ja edistää ja vahvistaa vanhempien ja huoltajien kasvatuskykyä.
Toiminnalliset lasten ja nuorten ryhmät
Pohjolan Lapsi- ja Perhepalvelut tarjoaa asiakkailleen avohuollon tukitoimenpiteenä toiminallisia ryhmiä tytöille ja pojille, jotka kokoontuvat arkisin kerran viikossa . Lapset ja nuoret osallistuvat ryhmän toimintaan lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten tukihenkilö- ja perhetyön päätöksillä.
Ryhmätoiminnan avulla lapsille ja nuorille voidaan tarjota kasvua ja kehitystä tukevia kokemuksia. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja korjaava näkökulma lasten ja nuorten elämässä. Ryhmätoiminnan kautta lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea osallistumisen, osallisuuden sekä vertaisuuden tunne. Näkemyksemme mukaan positiivinen lapsen osallistuminen voi olla avaintekijänä lapsen itsetunnon ja itseluottamuksen rakentumiselle sekä lapsen voimaantumiselle.
Ryhmätoimintamme on lapsen sisäisen elämän hallinnan tukemista, psykososiaalista työskentelyä sekä vertaistukea. Ryhmät tarjoavat lapsille ja nuorille psykososiaalisen kehityksensä kannalta tärkeitä asioita. Näitä ovat esimerkiksi johonkin kuulumisen tunteen, hyväksytyksi tulemisen, osallistumisen ja osallisuuden kokemukset.
Ryhmätoimintamme tavoitteena on suojata lapsia ja nuoria eristäytymiseltä sekä yksinäisyydeltä, jotka voivat aiheuttaa psyykkisiä häiriöitä, kuten ahdistusta ja masennusta. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, vertaissuhteita sekä mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelemista turvallisessa ympäristössä aikuisten ohjauksessa. Olemme vuosien varrella havainneet, että nuorilla asiakkaillamme on usein haasteita heidän vuorovaikutustaidoissaan. Ryhmätoimintamme eräs keskeisin tavoite on auttaa ja harjoitella ryhmään osallistuvien lasten ja nuorten kanssa vuorovaikutustaitoja erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa niihin liittyvien haasteiden vähenemiseksi.
Osa ryhmään osallistuvista lapsista ja nuorista tarvitsevat enemmän yksilöllisempää kohtaamista ja ohjausta, jota pystymme tarjoamaan jokaiselle ryhmään osallistuvalle, sillä jokaisella ryhmään osallistuvalla lapsella on oma aikuinen, joka on vain häntä varten ja hänen saatavilla.
Ryhmätoimintamme on aikuisjohtoista, ja yhtä lailla asiakaslähtöistä toimintaa, jossa lasten ja nuorten osallisuuden huomioiminen mielipiteiden ja toiveiden osalta korostuu ryhmätoiminnan sisällön suunnittelussa.
Ammatillinen tukihenkilötoiminta
Lastensuojelulain (417/2007) 36 §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 22 §:n mukainen ammatillinen tukihenkilötoiminta on lapsen tai nuoren kanssa tehtävää suunnitelmallista sekä tavoitteellista ammatillista työtä. Tukihenkilötoimintamme koostuvat ohjauksellisista keskusteluista, toiminnallisista tapaamisista sekä mahdollisesti erilaisista asiointikäynneistä. Tukihenkilötoimintamme toiminnallisesta viitekehyksestä käsin tavoittelemme ymmärrystä ja vuorovaikutusta, joiden tukemana lapsi voi kasvaa ja kehittyä. Kokemuksemme mukaan lasten ja nuorten fyysinen toiminta ja leikki ovat luonnollisia tiedon saamisen ja vuorovaikutuksen välineitä.
Valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot
Toteutamme tapaamiset ja vaihdot ensisijaisesti niitä varten rakennetuissa toimitiloissamme Oulun Metsokankaalla osoitteessa Kotimetsäntie 6 sekä Laanilassa, Hintantie 11:ssa. Tämän lisäksi tapaamisia voidaan tukea sovitusta esimerkiksi perheiden kotona. Valvotuissa tapaamisissa valvojamme on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan. Tuetuissa tapaamisissa valvojamme on käytettävissä tapaamisen ajan ja tuemme lasta ja vanhempaa tarpeen mukaan. Valvotuissa vaihdoissa huolehdimme, että lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle.
Jälkihuolto
Jälkihuollon tehtävänämme on tarjota lapselle tai nuorelle asumisen, koulutuksen,
sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukea. Tämän lisäksi jälkihuollon tehtävänä on
varmistaa asiakkaalle lainmukainen toimeentulo ja terveydenhuollon palvelut. Työtämme ohjaa sosiaalityön kirjaamayksilöllinen jälkihuollon asiakassuunnitelma. Lastensuojelulain 75 §:n mukaiset jälkihuollon palvelut rakennetaan aina nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä nuoren, hänen huoltajien ja viranomaisten kanssa.
Jälkihuolto on ratkaisukeskeistä, psykososiaalisen tuen antamista, joka pitää sisällään henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa liittyen arjessa selviytymiseen. Työn tavoitteena on nuoren omien voimavarojen löytäminen ja käyttöönotto.
